Pk-yritysbarometri kertoo: Varkauden seudulla optimismi vahvistuu

Pk-yritysbarometrin mukaan koko Pohjois-Savossa yrittäjät luottavat edelleen kasvuun. Mielipidettä kuvaava luku on merkittävästi korkeammalla kuin vuosi sitten, vaikkakaan ei yhtä korkealla kuin viime syksynä. Varkauden seudulla yrittäjät odottavat valtakunnan tasoa reilusti nopeampaa kasvua. Odotuksissa ovat henkilöstö määrän kasvu ja yrityksen kannattavuuden paraneminen.

Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen epäilee barometriluvun pienen notkahduksen johtuvan viime syksyn korkeista odotuksista alueen kehityshankkeiden suhteen.

– Alueellamme oli syksyllä vireillä paljon suuria kehityshankkeita, jotka eivät ole vielä muuttuneet teoiksi. Hankkeita on etenkin Kuopiossa, mikä luonnollisesti heijastuu koko maakuntaan. Esimerkkeinä mainittakoon Finnpulp, matkakeskus sekä Savilahden alue. Investointiaikeiden suhteen yrittäjät ovat edelleen varovaisia, Nykänen sanoo.

Savon Yrittäjien puheenjohtajan Yrjö Ronkaisen mukaan talouden suunta alkaa Pohjois-Savossakin olla oikea eli paranemaan päin, joskin vielä melko maltillisesti. Tutuksi tavoitteeksi on tullut se, että vientiyrityksiä pitää saada koko maakuntaan lisää Ylä-Savon ja Varkauden seudun malliin.

Kasvuhakuiset yritykset saavat tukea

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtajan Kari Virrannan mukaan maakuntamme tarvitsee lisää kasvuhakuisia yrityksiä.

– Meillä on poikkeuksellisen vähän keskikokoisia teollisia yrityksiä ja niitä tarvitaan lisää. Parhaillaan odotellaan ympäristölupaa maailman suurimmalle havusellutehtaalle. Tehdashankeen soisi olevan koko maakunnan yhteinen ponnistus. Sen talousvaikutukset ovat todella mittavat, Virranta huomauttaa.

– Hanke synnyttää valtakunnallisesti kaikkiaan 3500 henkilötyövuotta ja rakennusaikaan jopa 5 000 henkilötyövuotta. Tällaisia mahdollisuuksia on meille harvoin tarjolla. Muutoinkin meidän pitää tukea kasvuhakuisten ja -haluisten yritysten työtä.

 

Rahoitusta tarjolla hyviin hankkeisiin

– Kannattaviin hankkeisiin löytyy rahoitus, mutta on tärkeää olla ulkopuolisiin asiantuntijoihin yhteydessä jo hankkeen alkuvaiheessa. On ilahduttavaa, että Pohjois-Savossa julkiset neuvontaorganisaatiot on löydetty hyvin, Finnveran rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen sanoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan Pohjois-Savossa haetaan apua omistajanvaihdokseen ensisijaisesti tilitoimistosta ja muuta Suomea enemmän julkisilta neuvontaorganisaatioilta.

Ulkopuolista rahoitusta haetaan yhä enemmän perinteisen pankkirahoituksen lisäksi erilaisista rahoitusyhtiöistä. Yritysten aikomus hakea lainaa on korkeimmalla tasolla viimeisen kuuden vuoden ajanjaksolla mitattuna.

– Maakunnassa on saatavissa rahoitusta kokonaisuudessaan varsin hyvin, ja oikeastaan hyvistä, rahoitettavista hankkeista on jopa pulaa.

Pohjois-Savossa haetaan melko paljon rahoitusta käyttöpääomaan, mikä kuvastaa osaltaan alihankintaketjujen ja pitkien maksuaikojen vaikutusta. Nousiainen kannustaakin alihankkijayrityksiä myös oman vientituotteen kehittämiseen, mikä tasoittaisi yrityksen toimintaa ja rahoitustilannetta.

– Pohjois-Savossa on Suomen korkein saldoluku kysyttäessä yrityksiltä aikomusta hakea rahoitusta Finnverasta. Ylä-Savon alue erottuu positiivisesti muusta Suomesta kysyttäessä rahoituksen hakemista yrityksen kasvua varten, Nousiainen kertoo.

Eniten lainaa haetaan edelleen koneiden ja laitteiden hankintaa varten ja toiseksi eniten kasvua varten. Suurimpana kasvun esteenä yritykset näkevät edelleen heikon suhdanne- ja talousnäkymän.

 

Omistajanvaihdos syytä suunnitella

Antero Peiponen

Barometrin mukaan yli neljännes pohjoissavolaisista yrittäjistä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana.

Tilanne on tiedossa, mikä näkyy myös barometrissä, jonka mukaan Pohjois-Savossa luotetaan selkeästi muuta maata enemmän siihen, että julkishallinnon yritysneuvojat pystyvät auttamaan yrittäjiä omistajanvaihdoksen ensiaskeleissa.

Tuloksissa näkyy selkeästi Savon Yrittäjien pitkäjänteinen työ omistajanvaihdosasioissa. Nyt päättymässä oleva Sujuvat omistajanvaihdokset Savossa -hanke on muodostanut hyvän verkoston julkisista ja yksityisistä omistajanvaihdosasiantuntijoista.

– Hankkeen suurin hyöty on kuitenkin ollut se, että tietoisuus omistajanvaihdosasioista on kasvanut. Jatkossa on paneuduttava siihen, että yritykset olisivat paremmassa luovutuskunnossa omistajanvaihdoksen yhteydessä, kertoo Savon Yrittäjien projektipäällikkö Antero Peiponen Sujuvat omistajanvaihdokset Savossa (SOS) -hankkeesta.

Talouden nousu kysyy tekijöitä ja tiloja

Jouko Laitinen

Varkaudessa toimii noin tuhat yritystä, joista suurella osalla on jonkinlainen kytkös vientikauppaa. Yritysten tilanne Varkaudessa on pääasiallisesti hyvä. Kun isoilla vientiyrityksillä on nyt ollut tilauksia, alueelle on syntynyt myös paljon uutta, teollisuutta tukevaa palveluliiketoimintaa.

Varkauden elinkeinoelämä on elpynyt takavuosien aallonpohjasta hyvin sekä konkreettisesti että psykologisesti. Investointipatoutumat ovat purkautumassa, uutta nousua odotellaan maltillisesti ja tulevaisuudenusko on palautunut kaupunkiin.

– Varkauden yritysten tilanne on aina jonkin verran aaltoliikettä. Parantuneet suhdanteet näkyvät ensin vientiyritysten toiminnassa, sitten näiden alihankintayritysten tilauskannassa. Viimeisenä tulevat nousuun mukaan kaupan yritykset ja palveluiden tarjoajat, Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen kertoo.

Laitisen mukaan luottamus tulevaisuuteen sekä työpaikkojen säilymiseen ja lisääntymiseen on kaupungissa nyt kohentunut. Myös uusia rakennushankkeita on lähdössä liikkeelle, siitä kertovat tontti- ja rahoituskyselyt.

 

Työvoimaa ja toimitiloja

Erityisesti teknologiayritysten huolenaiheena on kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

– Monissa yrityksissämme tarvitaan maailmantason huippuosaajia, jotka osaavat tehdä tuotteita todella koville vientimarkkinoille. Osaajien ikääntyminen ja eläköityminen samalla, kun ammattikoulutuksen paikkoja vähennetään, on hankala yhtälö.

Navitas Kehitys Oy:llä on meneillään myös yrittäjäpolven vaihdoksiin liittyvä hanke, jossa yritystoiminnasta luopujat ja sitä jatkamaan haluavat saadaan kohtaamaan toisensa. Hanke on jo saanut tuloksia aikaan.

Joidenkin yritysten kasvua saattaa rajoittaa se, että Varkaudessa ei nyt ole juuri vapaana tuotannollisia toimitiloja.

 

 

Alihankintatöitä ja omaa tuotantoa

Lehtoniemen Metalli valmisti Lahden hiihtostadionin suurnäytön rakenteet.

Vuonna 1983 perustettu varkautelainen Lehtoniemen Metalli Oy toimittaa alihankintana pääasiassa höyrykattilateollisuudelle erilaisia metallirakenteita. Yrityksen toinen osa-alue ovat omat tuotteet, kuten erilaiset mainosmastot, BILKE-klapikoneet sekä hevos- ja karjatilojen alumiiniset Silber-sähköaidat.

– Alihankintatöiden tilausmäärät vaihtelevat melko paljon. Siksi jo yli 25 vuotta sitten päätimme, että alihankinnan lisäksi meillä on oltava myös toimintaa tasaavaa omaa tuotantoa. Nykyinen järjestely tuntuukin toimivan hyvin, Lehtoniemen Metallin toimitusjohtaja Unto Auvinen kertoo.

Auvinen myöntää, että niin alihankinnassa kuin omien tuotteiden valmistuksessa on sekä hyviä että huonoja puolia.

– Alihankinta on usein vähän liiankin hektistä, koska toimitusajat ovat todella tiukat. Toisaalta omat tuotteet vaativat paljon suunnittelua ja riittävän pitkän kehittämisajan, mikä tietenkin kysyy rahaa. Meillä on omat suunnittelijat, jotka toki voivat reagoida asiakkaan tarpeisiin nopeasti.’

Yrityksen liikevaihto on 1,5–2,2 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on 30–40 prosenttia. Vientiin menee suoraan klapikoneita ja sähköaitoja, mainosmastoja yhteistyökumppanien kautta ja alinhankintatöistä välillisesti suurin osa.

Auvisen mukaan heidän henkilöstönsä vaihtuvuus on niin pientä, että työvoiman saanti ei ole ollut ongelma. Suomalaisia metalliyrityksiä yleensä Auvinen kuitenkin haluaa muistuttaa siitä, että kotimaisia ammattilaisia pitäisi ulkomaalaisten työntekijöiden lisäksi palkata koko ajan eikä vain huippusesonkien aikana. Muuten tekijäihmiset siirtyvät muille aloille.

Tuotekehitys vaatii työtä

– Varkauden talousalueen kehitys näyttää nyt myönteiseltä. Uusia yrityksiä on tullut ja uusia tuotteita on tulossa. Tuotekehityksessä olemme Suomessa jäljessä Saksaa ja Ruotsia, mutta kehitystä pitää tehdä ja löytää siihen rahoitus, vaikka tulokset näkyvät vasta viiden-kymmenen vuoden päästä, Auvinen korostaa.

Navitas Kehitys ja muut tahot ovat Auvisen mukaan tehneet hyvää työtä yritysten tukemisessa ja erilaisten kehityshankkeiden hallinnoinnissa.

 

Vilskettä insinööritoimistossa

Waltterin koulun julkisivulaatan mallikatselmus meneillään.

– Aikaisemmin meillä oli melko tasainen työkuorma, mutta nyt on työmäärä lisääntynyt eli tästäkin päätellen Varkauden alueella on taloudellinen toimeliaisuus nousussa, LVIA-insinööritoimisto Hämäläinen Oy:n yrittäjä Arto Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan Varkauden yritysmaailmassa tapahtuu paljon myönteistä ja ilmapiiri on muuttunut kaiken kaikkiaan aiempaa myönteiseksi. Esimerkiksi rakentamisen vilkastuminen heijastuu vähitellen laajalti myös muille toimialoille, kuten kuljetuksiin sekä lounas- ja majoituspalveluihin.

– Kahden miehen suunnitteluyrityksessä saa etenkin kesäaikaan tehdä pitkiä työpäiviä, kun suunnittelun lisäksi teemme myös työmaiden valvontatöitä kentällä. Lisätyövoiman palkkausta voisi tietysti harkita, mutta se vaatisi tasaisesti nykyistä suurempaa työkuormaa, Hämäläinen tuumii.

LVIA-suunnittelua ja konsultointia tarjoavan insinööritoimiston perusti nykyisen omistajan ja yrittäjän isä vuonna 1972. Osakeyhtiönä yritys on toiminut vuodesta 1992 ja Arto Hämäläiselle se siirtyi 2013.

– Toimeksiantoihimme kuuluvat muun muassa tehdas- ja teollisuusrakentaminen, liike- ja toimistorakentaminen, asuntotuotannot, erilaiset palvelutalot, sairaala- ja terveyskeskusrakentamiset sekä seurakuntien ja koulutoimen rakentaminen. Lisäksi teemme LVI-kuntoarviointeja ja asennustyövalvontaa.

Hämäläisen yrityksen asiakkaat ovat pääasiassa Varkauden talousalueelta. Jonkin verran toimeksiantoja tulee myös lähikunnista.

Teksti: Jarmo Seppälä