Kuopio tähtää hyvän elämän pääkaupungiksi

Kuopio on hyvää vauhtia etenemässä vuoteen 2030 ulottuvan strategiansa päämääriä kohti. Käynnissä on monia kärkihankkeita, yritysilmasto on suotuisa ja yritysten aktiivisuus on kasvussa. Myös matkailupalveluihin, tapahtumiin, asumiseen ja vapaa-aikaan kiinnitetään vahvasti huomiota.

Kuopion vuoteen 2030 ulottuvan strategian päämääriin kuuluu muun muassa se, että kaupungista tulee kestävästi kasvava miljoonan ihmisen keskus, jossa on 200 000 asukasta vuonna 2040. Strategian mukaan kaupungissa on uudistuva ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä hyvä yritysilmasto. Lisäksi Savilahteen rakentuu Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö.

Kuopio haluaa lisäksi olla Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue, terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen edelläkävijä sekä ympäristöltään ainutlaatuinen ja innostava.

Lukuisat kehityshankkeet tukevat strategian toteutusta

Kuopio on kasvava, dynaaminen kaupunki, jossa on nyt käynnissä useita merkittäviä kaupungin strategiaa, elinvoimaisuutta ja kasvua tukevia kärkihankkeita ja kaupunkikehitysalustoja, joiden kokonaisvolyymi on yhteensä 4,4 miljardia euroa. Tavoitteena on muun muassa noin 9 000 työpaikkaa, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, palveluja, hyvinvointia ja elämänlaatua.

Lisäksi Kuopion kaupunki hallinnoi ja toteuttaa lukuisia kaupungin strategiaan ja kaupunkiohjelmiin sekä kaupunkikehitysalustoihin liittyviä ja ulkopuolisella rahoituksella tuettuja kehittämisprojekteja. Kaupunki osallistuu myös joihinkin muiden toimijoiden toteuttamiin projekteihin erilaisilla rooleilla.

Kaupungin omien hankkeiden teemoja ovat esimerkiksi kaupunkiympäristö, liikenne, kestävä kehitys, energia, kiertotalous ja resurssiviisaus, älykkäät ratkaisut, hyvinvointi ja terveys sekä yritysten kasvu ja kansainvälistyminen.

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Kuopion kaupunki toimii kumppanina ja osaltaan rahoittaa myös lukuisia alueella parhaillaan käynnissä olevia muiden toimijoiden koordinoimia projekteja, joiden kokonaisarvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Future Savo – Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä tähtää maakunnan veto- ja pitovoiman nostamiseen monipuolisesti.

Näiden projektien päärahoittajina toimivat Pohjois-Savon ely-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki. Lisäksi Kuopion kaupunki on mukana useissa merkittävissä kansainvälisissä verkostoissa ja projekteissa.

Kaupungin yritysilmasto valtakunnan kärkeä

Yrittämisen arvo ja sen merkitys ymmärretään erittäin tärkeänä tekijänä kaupungin kasvun ja palvelutason kehittämisessä. Kuopion yritysilmasto onkin tutkitusti maamme kärkitasoa.

– Kunnan elinkeinoelämän mielipiteitä kartoittavan Kuntien imago 2017 -tutkimuksessa Kuopio nousi kokonaisarvioissa toiselle sijalle edellisvuoden kahdeksannelta sijalta. Lisäksi tutkimuksessa mukana olleiden suurten kaupunkien vertailussa Kuopio oli kokonaisarvioissa ykkönen, Kuopion kaupungin elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen muistuttaa.

– Tässä Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vain liikenteellinen sijaintimme ja yhteytemme saivat vastaajilta kriittisemmän näkemyksen.

Kilpailukykyiseen yrittäjyysympäristöön kuuluvat esimeriksi riittävät yritystontit ja -tilat, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, koti- ja ulkomaisten yritysten ja sijoittumisten hankinta, yhden luukun yrityspalvelut sekä yritysystävällinen hankintapolitiikka.

– Tärkeitä ovat myös vetovoimainen innovaatio- ja oppimisympäristö sekä laadukas koulutusketju, rohkea kaupunkikehitys, elinvoimainen kaupunkikeskusta ja monipuolinen kaupunkikulttuuri, Pitkänen korostaa.

Yrityspalveluja tarjolla alueen kaikille yrityksille

Pitkäsen mukaan on tärkeää rakentaa Savilahden tutkimus-, koulutus- ja innovaatiopalvelut siten, että kokonaisuus palvelee entistä paremmin koko meidän alueemme elinkeinoelämää. Näitä palveluja kehitetään yhdessä yliopiston, Savonia ja Sakkyn sekä muiden toimijoiden kanssa.

– Yksi kysymys monien joukossa on se, miten alueen oppilaitokset ja muut toimijat pystyvät vastaamaan Finnpulpin ja sen alihankintaketjujen uusien työntekijöiden koulutusvaatimuksiin, Pitkänen kertoo.

Pitkänen huomauttaa, että samat ja tasa-arvoiset yrityspalvelut on saatavissa koko Kuopion kaupungin alueella eli myös kaupunkikeskustan ulkopuolella.

– Elinkeinoelämää kehitetään koko kaupungin alueella. Yritysasiamies Jari Kosonen hoitaa erityisesti niin sanottuja liitosalueita ja niiden kuntakeskuksia.

Pitkänen muistuttaa myös, että kuopiolaisten pitäisi muutenkin ”löytää” kaupunkikeskustan ulkopuolella olevat kuntakeskukset. Niissä on tarjolla kiinnostavia palveluja ja hieman erilaista elämää kun keskustassa tai isoissa kauppakeskuksissa.

Kuopion tavoitteena on muun muassa kaupungin elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden entistä vahvempi tukeminen. Kaupunki on monien hankkeiden mahdollistaja, mutta onnistumiseen tarvitaan aktiivisia yrityksiä ja muita kumppaneita.

Kuopiossa on noin 7 000 yritystä. Työpaikat ja verotulot ovat kaupungille merkittäviä eli jokainen yritys sen koosta ja toimialasta riippumatta ovat yhtä tärkeitä. Kaupungin yrityspalvelu työskentelee aktiivisesti niin uusien yritysten perustamisen, täällä toimivien kuin tänne muuttamaan haluavien yritysten tukena.

Savilahti ja Finnpulp kärkihankkeina

Tulevaisuuden Savilahti on 36 000 toimijan oppimis-, innovaatio- ja työpaikkakeskittymä, jossa opiskelu ja työelämä yhdistyvät asumiseen ja vapaa-ajan viettoon hienon järviluonnon keskellä.

Uusien toimitilojen lisäksi alueelle rakennetaan esimerkiksi uusi Tekniikkakatu, jonka varrelle tulee muun muassa yritystontteja.

Savilahti-hankkeessa on mukana monia erilaisia toimijoita, jotka näkevät Savilahdessa synergiamahdollisuuksia toisten, yhtä innovatiivisten yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Kehitteillä on niin sanottuja innovaatioekosysteemejä.

– Finnpulpin havusellutehtaan 1,4 miljardin investointi on suunnitteluvaiheessa. Näin iso tehdas toisi Pohjois-Savoon esimerkiksi noin 1 500 uutta työpaikkaa ja sen taloudelliset kokonaisvaikutukset olisivat 1,2 miljardia euroa vuodessa, Pitkänen sanoo.

Matkailu ja vapaa-aika kiinnostavat sijoittajia

Kuopion uusi strategia antaa hyvät kehittämislähtökohdan myös yritystoiminnan näkökulmasta. Elinkeinoelämän osalta uudessa strategiassa korostuvat entisestään kokous-, tapahtuma- ja matkailupalvelujen sekä järvimatkailun kehittäminen.

– Kuopionlahden alueen kehittäminen ja sinne suunniteltu uusi kongressikeskus ja -hotelli ovat kokousten ja tapahtumien kannalta iso ja tärkeä hanke. Kokonaisuuden pitää olla suunniteltu arkkitehtuuriset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat huomioiden myös siten, että se mahdollistaa kannattavan yritystoiminnan toimijoille, Pitkänen toteaa.

Matkailun osalta Tahko on kehityskohteiden ykkönen. Tahkon keskustaa kehitetään aktiivisesti ja monipuolisesti asemakaavan valmistuttua ja sinne on tulossa uusia investointeja ja uutta rakennuskantaa yhteensä noin 100 miljoonan euron arvosta.

Puijon alueen asemakaavatyö käynnistyy ensi talven aikana. Valmistelu on avoin suunnitteluprosessi, johon toivotaan kaikki kuopiolaiset mukaan. Myös kantakaupungin alueella investoidaan matkailuun: Kauppakadun satamanpuoleisen pään infran ja Bellanrannan useiden uusien vapaa-ajanaktiviteettien kehittäminen on herättänyt kiinnostusta.

Kuopion keskustan yksittäisiä, eri suunnitelma- tai rakentamisvaiheessa olevia liikepaikkakohteita ovat muun muassa Lasitalon tontti, Tulliportinkadun ja Haapaniemen kulma torin nurkalla sekä Sokoksen pysäköintipaikan alue.

Pitkäsen mukaan kaupunkikeskustassa ja sen tuntumassa toteutettavat hankkeet kiinnostavat ihmisiä ja uusilla keskusta-asunnoilla on kysyntää. Tämä puolestaan lisää palvelujen kysyntää ja elinvoimaa alueella. Tyhjiä liiketiloja Kuopion kaupungin keskustassa on melko vähän.

– Yritystonttien kysyntä Kuopiossa on vilkastunut, ja kaupungin yrityspalvelu pyrkii vastamaan kysyntään esimerkiksi Pienen Neulamäen tonttitarjonnalla.

Pääomarahasto aloittaa ensi vuoden alussa

Kuopio, Varkaus ja Iisalmi sekä Pohjois-Savon ely-keskus ja yksityiset sijoittajat valmistelevat uuden Pohjois-Savon pääomarahaston perustamista. Tarkoitus on, että rahaston toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa.

– Pääomarahaston pääomaksi on kaavailtu kymmentä miljoonaa euroa. Se voisi sijoittaa alkuvaiheen kasvaviin, korkeitaan seitsemän vuotta toiminnassa olleisiin yrityksiin, Jukka Pitkänen kertoo.

Sijoituskohteina olisivat pääasiassa terveys- ja hyvinvointialojen, cleantechin sekä ict- ja teknologiateollisuuden start up – ja kasvuyritykset.

– Tavoitteena on talousalueen elinvoimaisuuden kasvattamien, uusien yritysten synnyttäminen ja yritysten kasvun tukeminen ja myönteinen työpaikkakehitys Pohjois-Savossa sekä tuoton saaminen sijoituksille.

 

Teksti: Jarmo Seppälä