Kuopion kaupunkikeskusta kaipaa lisää toimintaa ja yrityksiä

- Liikennesuunnittelun tavoitteena näyttää olleen henkilöautoliikenteen vähentäminen keskustassa, mikä haittaa yrityksissä asiointia, Pekka Rantala huomauttaa.

Vuosikymmeniä isojen kiinteistöyritysten isännöinti-, kehitys- ja vuokraustoimiasiantuntijana työskennellyt Pekka Rantala on huolestunut Kuopion kaupunkikeskustan tilasta, kaupankäynnin hiljentymisestä ja kehityssuunnitelmien hitaasta etenemisestä.

Kuopion keskusta on kaupallisesti, liikenteellisesti ja asiakasmääriltään hiljentynyt. Nykyiset kävelykatu-, pyöräily- ja jalankulkujärjestelyt ovat karkottaneet henkilöautolla liikkuvat, erityisesti kauempaa tulevat asiakkaat.

– Keskeisenä syynä tähän ovat kävelyliikenteen ja julkisen liikenteen katujärjestelyt, pysäköintipaikkojen merkittävä vähentäminen katujen varsilta, pysäköintiajan lyhentäminen sekä paikoitusmaksujen korottaminen. Myös monet keskustan polttoaineasemat ovat lopettaneet toimintansa, Rantala sanoo.

– Esimerkiksi yksityisiin paikoitustiloihin ajaminen ja poistuminen on vaikeaa, ja huoltoliikenteen vaikeuttaminen katuja kaventamalla ja ajoesteillä haittaa yrittäjiä.  Liikenteen kokonaisuuden ja sujuvuuden hallinta liikennevaloja ja opasteita myöten on puutteellista.

Rantalan laskujen mukaan ydinkeskustassa on noin 3 000 maksullista pysäköintipaikkaa, marketalueilla 10 000 ilmaista pysäköintipaikkaa.

– Vapaiden liiketilojen määrä vähenee hitaasti ja muuttuu osin toimistoksi, kuten entinen Anttila ja Sektori. Toimisto- ja liiketilat muuttuvat myös asunnoiksi. Toisaalta toimistot ovat myös siirtyneet pois keskustasta Savilahteen ja muotikauppa ja päivittäistavarakauppa pääosin ovat siirtyneet pois keskustasta. Keskusta on hiljentynyt ja muuttunut epäviihtyisäksi.

Keskustassa on eri kokoisia liike- ja toimistotiloja vapaana noin 15 000 neliötä. Kehityksen seurauksena liike- ja toimistotilojen vuokrat ovat alentuneet eli keskustassa kaupallisten kiinteistöjen arvo on alentunut merkittävästi.

Visiona elämyksellisyys

– Totta kai verkkokauppa on muuttanut ostokäyttäytymistä. Kaupan rakennemuutos ja nettikauppa tarvitsevatkin vastapainoksi elävän, viihtyisän keskustan.

Torin ympäristön uudistamistyötä on Rantalan mukaan jatkettava Apajan ja torin elävöittämisellä sekä viihtyisyyden lisäämisellä. Avointa torialuetta on pienennettävä eri tavoin ja keskikäytävän varrelle tarvitaan houkutteleva valaisinrivistö.

– Kaupungintalon edessä oleva torialue voitaisiin muuttaa valaistuksi puistoksi noin 25 metrin matkalta. Myös kaupungintalon takana oleva pysäköintialue voidaan rakentaa puistoksi, sillä torin alla on jo vuosia ollut riittävästi paikoitustilaa. Rakentamattomat tontit on otettava keskustassa käyttöön, samoin lisäkerrokset ja -rakennusoikeudet nykyisiin rakennuksiin.

– Viikoittaiset tapahtumat auttaisivat keskustan vetovoiman lisäämisessä, ja askel onkin jo menty oikeaan suuntaan. Kalaryssäyksen ja Rompetorin toisin torille, samoin kesäisen sirkuksen.

Kävelykadut ja liiketilat

Rantala painottaa, että Kuopion keskustassa on aina ollut poikkeuksellisen paljon jalankulku- ja pyöräilyreittejä rännikatujen ansiosta. Kuopion kävelykatujen nykyinen laajuus on kaupungin asukaslukuun, torin kokoon ja rännikatuverkostoon nähden mittakaavavirhe.

– Kävelykadut eivät elävöitä keskustaa, vaan ovat vähentäneet sen vetovoimaa, sillä kävelykaduilla ei ole liiketilojen ovia riittävästi. Myös torin laidoilla olevien ”napojen” eli liikerakennusten väli on liian pitkä eikä houkuttele kävelijöitä liikkumaan. Sen sijaan esimerkiksi Jyväskylän kävelykatu on Suomen paras, ja myös Joensuu ja Mikkeli ovat hyviä esimerkkejä.

Rantalan mukaan kauppakeskusmainen kokonaisuus, kuten esimerkiksi Jyväskylän Forum ja Torikeskus, Joensuun Pikku Myy, Oulun Valkea, Mikkelin Akseli tai Lahden Tripla, puuttuu Kuopion keskustasta.

– Kykenevätkö tässä asiassa Minna, ja H-talo, Carlson ja Sokos tai Sektori ja Vihtori yhteistyöhön ja edistääkö kaupunki tätä omilla toimillaan? Voisiko lisärakentaminen esimerkiksi Puijonkadun päälle torin varrelle sekä Sektorin ja Vihtorin yhdistäminen tulla kyseeseen?

Liikennejärjestelyt kuntoon

Rantala korostaa, että kaupungin kannattaa kuunnella kiinteistöjen omistajia ja liikeyrityksiä siitä, mikä on hyvä keskustan kehittämisen strategia. Hän ehdottaa kyselyä yrityksille ja asukkaille sekä suurimmille ketjuyrityksille, mitä ne edellyttävät Kuopion keskustalta.

Nyt tarvitaan selkeä alue- ja korttelikohtainen visio eri toimintojen sijoittumisesta, sillä asemakaava ei ole tähän riittävä. Kun kaupungin keskustasta saadaan elämyksellinen, viihtyisä olohuone ja tapaamispaikka, yritykset tulevat keskustassa viihtyvien asiakkaiden lähelle.

– Vaikuttaa siltä, että asemakaavoitus ja liikennejärjestelyt ovat irrallaan toisistaan, kokonaisuuden hallinta puuttuu ja lopputulos on liikenteellisesti sekava. Asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun tavoitteena näyttää olleen henkilöautoliikenteen vähentäminen keskustassa, mikä haittaa yrityksissä asiointia ja myös autoa käyttäviä asukkaita tunnetuin seurauksin.

– Liikenteen ohjausta keskustaan ja Toriparkkiin moottoritieltä voidaan parantaa. Lisäksi tarvitaan uusi liittymä moottoritieltä etelästä Kuopion Portin sivuitse Puijonkadulle, se on välttämätön bussi-, huolto- ja henkilöautoliikenteelle. Tämä järjestely on merkittävästi tärkeämpi kuin Savilahden uusi moottoritieliittymä.

Osayleiskaavan luonnos syksyllä

Vuoden 2019 aikana Kuopion kaupungin kaavatyöt painottuvat kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin kasvun ja elinkeinoelämän edellytysten luomiseen, tonttitarjonnan monipuolisuuteen ja riittävyyteen, täydennysrakentamiseen, Savilahden ja keskusta-alueen kehittämishankkeisiin sekä keskustaajamien kehittämiseen.

Kaupungin kilpailukykyä ja yritystonttitarjontaa edistetään etenkin Savilahden, Musiikkikeskuksen ympäristön, Matkuksen, Pienen Neulamäen, Hepomäen ja Tahkon asemakaavoituksella.

Osayleiskaavassa luodaan periaatteet asemakaavoitukselle ja muulle yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Keskustan osayleiskaavassa tarkennetaan vuonna 2001 oikeusvaikutteiseksi tullutta Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaa. Suunnittelualueina ovat keskustan ruutukaava-alue sekä Hatsalan ja Keskuskentän alueet.

Kaavoitusinsinööri Jaana Kostiainen kertoo, että keskeisiä asioita ovat rakentamisen tehokkuuden ja eri maankäyttömuotojen tarkistaminen, visuaalisen ympäristön parantaminen sekä kaupallisen keskustan ja liikenneolosuhteiden kehittäminen.

– Tavoiteaikataulun mukaan Kuopion keskusta-alueen kaavaluonnos valmistuu syksyllä 2019, ja kaavaehdotus on valmiina 2020.

Kaupunkilaiset ideoimaan kirjoituskilpailun avulla

Torin länsipuolen asemakaavatyö on käynnistymässä ja torin ympäristön kehittämiseen liittyen kaupunki aloittaa vuorovaikutteisen osallistamisen

– Saatuamme lautakunnan hyväksynnän julistamme kaupunkilaisille kirjoituskilpailun, jossa toivotaan ajatuksia ja näkemyksiä siitä, millainen toriympäristön pitäisi olla. Toivomme esille erilaisia vaihtoehtoja, joista voidaan valita ideoita yleissuunnittelun pohjaksi, kaavoitusinsinööri Roope Ruhanen esittelee.

Kaupunkilaisten toivotaan esittävän ajatuksiaan ja ideoitaan tarinan muodossa. Kirjoituskilpailu käynnistyy kesäkuun puolivälissä pidettävässä yleisötilaisuudessa torilla. Kirjoituksia voi toimittaa elokuun loppuun asti, joten koululaisetkin ehtivät mukaan tarjoamaan omia kehittämisehdotuksiaan.

Kirjoituskilpailussa on neljä eri teemaa. Kilpailun päätyttyä jokaisesta teemasta valitaan yleisöäänestyksellä voittaja, joka palkitaan.

Kehittämisyhdistys monessa mukana

Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen tavoite on lisätä Kuopion kaupunkikeskustan saavutettavuutta, vetovoimaa ja elinvoimaisuutta yhdessä keskustan muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Yhdistyksemme tekee esimerkiksi aloitteita ja kannanottoja keskustan toimivuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi, ylläpitää keskustan www.kuopiontori.fi-yhteismarkkinointisivustoa sekä järjestää kymmeniä erilaisia toritapahtumia ja yhteismarkkinointikampanjoita, toiminnanjohtaja Tilla Martikainen esittelee.

Yhdistyksen järjestämiä tapahtumia ovat muun muassa Tammimarkkinat, Talvitori, Kuopion Kesäkauden avajaiset & Katusoittofestarit, Kiinteistöiltapäivä, Sataman Juhannus, kesän suurkirppikset kauppatorilla, lasten lelukirppikset, Elonkorjuujuhla, Syysmarkkinat, Kuopion Joulukauden avajaiset sekä Sataman Uusi Vuosi.

Yhdistyksen sisällä toimii aktiivisesti myös erilaisia kaupungin, yrittäjien ja kiinteistönomistajien edustajista koottuja työryhmiä.

Kiinteistöt&Infra-työryhmä tuottaa monipuolisen  kaupunkikeskustan tietopaketin eli Keskustabarometrin. Se sisältää keskeisiä asukkaisiin, yrityksiin, kehityshankkeisiin, asiointiin ja vetovoimaan liittyviä avainlukuja, joiden kehitystä voidaan jatkossa seurata.

Yksi olennainen osa barometria on myös 40 kaupunkikeskustassa käytössä oleva ALLin elinvoimamittaus, joka tarjoaa paitsi seurantatietoa omasta kaupungista myös arvokasta vertailutietoa muista vastaavankokoisista kaupungeista.

Tapahtumat&Markkinointi-työryhmän yhtenä tavoitteena on kehittää liikkeiden keskinäistä sekä tapahtumien ja liikkeiden välistä yhteistyötä.

Kesäkauden avajaisissa julkaistaankin uusi I Love Kuopio -kesäpassi, jossa on mukana 48 eri toimijaa ja joka tarjoaa asiakkaille yli 140 rahanarvoista etua. Passin avulla muodostuu myös hyvin konkreettinen ja vahva suositteluverkosto josta sekä liikkeet, että asiakkaat hyötyvät.

Uutta vetovoimaa Kuopion Portissa

Kuopion rautatieaseman ja matkakeskuksen väliin vaiheittain vuosina 2020–2023 valmistuva Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluu asuntoja, palveluasumista, toimisto- ja liiketiloja, pysäköintilaitos ja matkakeskus.

Kuopion Portti on nimensä mukaisesti ”sisäänkäyntiportti” erityisesti pohjoisesta kaupunkiin tulevalle liikenteelle. Alueesta on tulossa merkittävä työnteon ja urbaanin asumisen keskus Kuopiossa julkisen liikenteen solmukohdassa, Kuopion torin läheisyydessä.

Kuopion Portin rakennustyöt ovat nyt suurimmillaan. Vaihe A on harjakorkeudessa ja sen rakennusten julkisivupellitykset ovat käynnissä. Vaihe B:ssä on käynnissä elementtien asennus ja kolmannen ison kokonaisuuden eli pysäköintilaitoksen rakentaminen on käynnissä.

– Yritysten ja yksityisten kiinnostus hanketta kohtaan on ollut erittäin hyvä. A-vaiheen liiketilat on jo lähes kokonaan vuokrattu ja B-vaiheen vuokratiloista on vuokrattu 65 prosenttia, Rakennusliike Laptin Itä-Suomen aluejohtaja Risto Pekkarinen kertoo.

– Myös asuntojen osalta alue on herättänyt kovasti kiinnostusta. A-osan asunnoista on enää joitakin myymättä. B-osan asuntojen ennakkomarkkinointi on käynnissä ja varsinainen kaupanteko alkaa kesäkuussa.

Pekkarisen mukaan korkea rakentaminen kiinnostaa uuden asunnon hankintaa suunnittelevia asiakkaita: Näköalat asunnoista ovat hyvät ja alueella on sijaintinsa lisäksi myös uutuuden vetovoimaa.

 

Teksti ja kuvat: Jarmo Seppälä